Tehdäänkös talkoona?
Lapsettomuus voi joillekin kolahtaa
todella suuresti. Toisia se ei koske. Ongelmasta riippuen, on vaihtelevia
keinoja korjata asiaa. Esimerkiksi kohdunvuokraus, jos halutaan omista
aineksista ja omaa riittävän suuret rahavarannot. Kohdunvuokraus Yhdysvalloissa
voi kohota 45.000 U.S.dollariin per lapsi. Kasvava kohdunvuokrausbisnes
Intiassa on kuluttajaystävällisempi, ja hinnat onkin poljettu 7000 U.S.
dollariin per toimitus. Niille, joille jo alan kilpailukyvystä ajatteleminen
tekee pahaa, on suositeltavampi sijaissynnyttäjä, jonka veloituksetta tekee
lähiomainen. Asiaan vielä kun lyödään päälle kysymys: omista aineksista vai
käytetäänkö luovutusspermaa ja –munasoluja.
Teemaa lapsettomuus miettiessäni
tulin lopulta omiin teeseihini. Myönnän, että ne saattavat
kuulostaa kylmältä osalle, kun onhan eettisissä kysymyksissä hyvän ja pahan
arviointi subjektiivista. Kasvatukseni ja ympäristöni sekä omat vaikutteeni
ovat saaneet seuraavanlaisen näkökulma. Huom! Olen jättänyt kaiken ns.
”ylimääräisen sivudraaman” pois (esimerkiksi Heikki ja Sirpa olivat pitkään ja
pitkään toivoneet omaa rakasta lastaan, mutta…) Jos teesi/= kaava vaikuttaa
hyvältä lähellä, yksittäisessä tapauksessa sekä kaukana, eli yleispätevästi, on
se moraalimittarini läpäisevä.
Ratkaisuja lapsettomuuteen on…
1. Sijaislapsi. www.sijaisvanhemmaksi.fi sivuston mukaan 2009 Suomessa tehtiin 16 643 lasten ja nuorten sijoitusta. On eri asia hankkia lapsia omista aineksista ja sitten pelkästään lapsia. Nyt on lapsettoman mietittävä, kumpaan porukkaan kuuluu.
2. Adoptiolapsi. Jos vastaa, ettei geeneillä ole väliä, on adoptio varteenotettava mahdollisuus. Interpedia tiedottaa ulkomailta adoptoimisesta, kuten Etiopiasta ja Kiinasta. Made in Finland on toki mahdollista, Pelastakaa Lapset kansalaisjärjestö kertoo.
Vaikuttaako sydämmettömältä, jos lopetan listauksen tähän? Noh, nämä kaksi keinoa ovat ainoat, joissa on minulle merkitsevä tekijä. Vauva, lapsi tai nuori on jo maailmassa. Worldometer on sivusto, jolla tehdään staattisia tilastoja. Tällä hetkellä väestöä pallollamme on noin 7,200 000 000 henkeä. 6 miljardin rajapyykki meni rikki vuonna 1999, ja mitä kauemmas historiassa mennään, on ihmispopulaation lisääntyminen ollut hitaampaa. Liikakansoituksen seurauksista pääsee nauttimaan koko ajan kasvava väestö. Lapsettomuus on aika romanttinen ongelma, sillä kyseessä on yksilön tragediasta.
MUTTA, koska en ole kiinnostunut lapsien hankinnasta ensinnäkään, on minun tehtävä pari myönnytystä. Näitä keinoja en kuitenkaan itse käyttäisi, sillä potentiaalinen kasvu.
3. Hedelmöityshoidot. Taas, joko omasta tavarasta tai puolet ja puolet. Ongelmiahan voi olla sijais- tai adoptiolapsen asettumisessa perheeseen ynnä muussa, mutta tässä ne liittyvät aikaa ennen syntymän. Lapsi on enemmän tai vähemmän tilaustuote.
Oheisesta artikkelista voi lukea mitä
kaikkea keinohedelmöityksessä voikaan tapahtua. Miltä kuulostaisi, että
klinikan miespuolinen työntekijä on salaa vaihtanut aviomiehen sperman omaansa
ja puijaus huomataan vasta reilun 20 vuoden päästä?
4. Sijaissynnytys. Tämä on
keinoista ristiriitaisin, sillä aiemmin mainittu, jonkin verran negatiivista
mainetta saanut kohdunvuokraus on oikeastaan sijaissynnyttämistä rahasta.
Arveluttaa, voiko kaverinpalvelus olla näin suuri.
Helsingin sanomien artikkelissa
todetaan aika hyvin, että sijaissynnyttäminen tulisi sallia, mutta rahan
liikkuvuus asiassa kieltää. Näin taloutensa kanssa painiskelevat naiset eivät
ajautuisi puuhaan rahan houkuttimena. Artikkeli alhaalla.
En laita tätä kohdaksi 5 (ettei
mene ihan hulluttelun puolelle), mutta lapsettomuuden ongelmahan on lapsen
puute. Elävä olento, joka tarvitsee pitkäjaksoista hoivaa, kuten ruokaa,
asuintiloja ja rakastavaista sosialisointia. Ehdotukseni on
nelivarvaskilpikonna, joita myydään suomalaisissakin lemmikkieläinkaupoissa.
Kyseinen laji elää hyvässä hoidossa 50-100 vuotiaaksi, ja luonteeltaan
seurallinen. Mikseipä joillekin lapsettomuuteen olisi ratkaisu tästä.
lähteitä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti