Mistä geenimanipulaatiossa on
kyse?
Eliön perimän tietoista muuntelua
haluttuun suuntaan.
Esimerkiksi huonosti kylmyyttä
sietävää perunalajiketta toivottaisiin viljeltävän napapiirin toisella puolen.
Aloitetaan tutkimustyö.
Geenimanipulaatiota ennen pitää tehdä
geenikartoitusta, tavoitteena löytää tilastollisesti pätevä yhteys yksittäisten
geenien ja yksilön ulkoasun välillä.
On huomattu, että geenitekijöiden y, z
ja q yhteisvaikutuksesta saadaan kylmyydelle resistenssi lajike, jolle lyhyt
kasvukausi riittää. Vertailemalla eri perunalajikkeiden geenien y, z, q
frekvenssiä, voidaan erottaa niille suotuisat yksilöt. Sitten perunat kyyditetään
laboratorioon ja ruvetaan eristelemään geenejä. Ideaalissa lopputuloksessa
saadaan mahdollisimman terve, vähiten virheitä, sisältävä toivottu lajike
yhdistelemällä geenejä.
Geenimanipulaatio ei ole sama
asia kuin risteyttäminen. Risteyttämisessä käytetään vain geenejä, jotka ovat
toisilleen luontaisesti sopivia. Esimerkiksi aasin ja hevosen jälkeläinen,
muuli, on voinut tapahtua, koska rakennuspalikat ovat yhteensopivat.
Geenimanipulaatiossa käytetään keinotekoista geenien liikuttelua, kun risteyttämisessä
ainoastaan voidaan valita risteytettävät yksilöt. Geenimanipulaatio menee siis
syvemmälle. Vielä yksi, eli keinotekoisessa geenin asettamisessa tapahtuu
häiriö geenien normaalisen asettumisjärjestyksen kohdalla. Pienempi tai
suurempi. molekyylin virhe esiintyy muun muassa myrkyllisyytenä, sairautena tai
allergiaa ärhentävänä tekijänä.
Mitä eettisiä ongelmia
nousee esille?
Huolia löytyy vaikka jokaiselle täti-ihmiselle. Mieleen tulivat
terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat. Geenimanipuloitua ruokaa tutkitaan,
mutta aivan varmasti ei voida sanoa, siirtyykö ruoan sisältämiä antibiootille
immuuneja geenejä elimistöön. Entä mahdollisuus, että manipuloitu geeni
sisältää sairauksia laukaisevia tekijöitä. Sitten onko käsittelyllä tuotetulla
eläimellä samoja oikeuksia ja suojeluksia kuin tavallisella eläimellä? Kärsiikö
supereläin siinä missä muutkin? Käsite ”normaali” voikin tulevaisuudessa
tarkoittaa lasta, jonka ominaisuuksia ei ole geenimanipuloitu tavoiteltuun
pakettiin. Geenimanipulaation rajoittaminen on myös kinkkinen veto.
Oheisessa
artikkelissa on käsitelty asiaa, ja ydinajatukseksi nousi, ettei sallittavan ja
kielletyn erottaminen ole ratkaisu. Pitäisi käydä jatkuvaa keskustelua
genetiikan ja etiikan osaajien kanssa, vaikuttaen näin politiikan kulkuun.
http://www.policymic.com/articles/3971/genetic-engineering-debate-are-there-lines-we-shouldn-t-cross
Lopuksi
Ruokatuotteiden kohdalla
geenimanipulaatio huolettaa. Eläinten osalta nousee empaattiset tunteet
pintaan. Ihmisten puollella touhu arveluttaa. Mikään näistä ei johtanut
ajatukseen: ”Ihmisen ei pitäisi leikkiä Jumalaa.” Leikkikää vain, mutta
varovasti. Miten muuten uutta tietoa saadaan, jos joku ei kokeile?
Äärivastustajat näyttävät hieman hupsuilta, jotka haluavat säädä pistorasiasta
sähköä ilman sen tuottajaa. Ääripuolustajat taas kylmiltä tiedemiehiltä, joilla
ei ole mitään rajoja. Voin tässä tyytyväisen asiantuntemattomasti lausua, että
kultainen keskitie on siinä välillä, vaikka sitä ei ole löydetty.
Scifi – aiheiset fantasiat eivät ole
enää kaukana, kun pimeässä hohtavien kissojen avulla koetetaan selvittää
aidsilta suojautumista. Alla linkki.
lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti